Tuoksuja

Piristin itseäni ostamalla uuden tuoksun. Mitä pienempi pullo sitä parempi. Tuskin koskaan olen saanut tuoksua käytettyä loppuun. Aamulla muistan suihkaista enkä sen jälkeen enää tuoksua lisäile, joten tuoksupullo kestää ja kestää. Jämiä myyn kirpparilla tai heitän suoraan roskiin. Edellinen ostos, Marc Jacobs'in Rain, on edelleen mieleinen.

Tuoksumuistoihin törmää kaupungilla:

Tuota äklömakeaa Oscar de la Rentaa käytin vähän päälle kaksikymppisenä jakkupukukaudellani. Estee Lauderin White Line on tunnistettavissa. Tuoksu, jota työkaverini käytti aikoinaan ja hänen innoittamanaan sitä ostin itsekin, mutta mikä pettymys - tuoksu ei ollut sama minun ihollani. Diorin Poison: äiti lähdössä juhliin tuoksupilvi ympärillään. Cacharel'in Noa - oma tuoksu kymmenen vuoden takaa. Onhan noita.

Tuoksujen alla olevan vanhan puisen tarjottimen sain tuliaisiksi miehen pitkäksi venyneeltä työmatkalta. Tämä(kin) viikonloppu vietetään kaupungissa, pakko tehdä töitä.

Mukavaa lauantaita!

Mistä on pienet pojat tehty

 

Tuu jo kesä!

Mitä tähän nyt keksisi

Maapallon pienuuden ja kaukana tapahtuvien asioiden merkityksen sisäistää kunnolla vasta silloin, kun ne vaikuttavat omaan elämään. Islannin tulivuoren purkaus olisi ollut uutinen toisten joukossa. Olisin hetken miettinyt, miten tapahtunut vaikuttaa islantilaisten elämään, luontoon, talouteen. Nyt kun mies on jumissa Aasiassa, puhuu viisivuotiaskin asiantuntevasti tuhkapilvien hajaantumisesta yms. Voin sanoa, että  ...!  

Perjantaiksi suunniteltu shoppailutäsmäisku tyrehtyi siihen, että edeltävä yö nukuttiin huonosti Olin korvasäryn vuoksi. Heti perjantaiaamuna käytiin lääkärissä ja aloitettiin antibioottikuuri korvatulehdukseen.

Lauantaiaamun auringon paiste ja lämpö oli illalla pelkkä muisto, kun tuuli ja sade piiskasivat  luontoa.

Onneksi ehdimme kyliltä kotiin ennen kuin myräkkä alkoi.  Pienestä miehestä  hauskinta taisi olla kauan odotettu ratikalla ajelu. Luonnontieteellisen museon dinosauruksen luurangot tekivät myös vaikutuksen (kuva museon sivuilta).

Tänään on ulkoiltu aurinkoisessa, mutta tuulisessa säässä, paistettu lettuja, vähän askarreltu, juteltu puhelimessa ja seurattu uutisia.

Sydämiä, kuraa ja tuhkaa

Sydämiä mummun mökiltä

 

 

Tekisi mieli koiraa. Ihan kuin kuraa, rapaa, hiekkaa ei muuten kulkeutuisi tarpeeksi sisälle. Kyllä se on meidän poika, joka päiväkodin pihassa leikkii siinä kuraisimmassa kohdassa ja lätäköt - ne vasta ovatkin kivoja. Onneksi hänellä on ikää jo sen verran, että lätäkkövesi ei enää maistu. Eipä siinä mitään, muistan  itsekin, kuinka kivaa oli kaivella ja ohjailla kevätpuroja, pomppia ja räiskiä, kerätä ojista sammakonkutua lasipurkkiin äidin riemuksi yms. Muistan myös, kun yritin pyyhkeellä siistiä pienessä tuulikaapissa edesmennyttä setteriämme pahimmista kurista - toivotonta. Yhtä likaista puuhaa on riisua päiväkoti-ikäinen siinä samaisessa tuulikaapissa kurahousuista, saappaista. Pesutiloihin ei pääse suoraa ulkoa ja siellä on valkoista lattiasta kattoon. Tahtoo kuraeteisen - sellaisen, missä voi suihkuttaa kuraisen muksun kuravaatteineen ja saappaineen puhtaaksi! Ehkä sitten siinä seuraavassa asunnossa, johon myös otamme sen koiran.

Viikon paras ostos oli tämä kurakaukalo (+ uudet kurahanskat kaksi viikkoa sitten ostettujen, nyt jo vuotavien tilalle). Eipä tarvitse pestä / imuroida koko eteistä, kun laskee kengät/saappaat suoraan tähän. Olen näitä metsästänyt syksystä asti, kuten varmaan moni muukin, kun ovat aina olleet loppu. Ostinkin sitten saman tien kolme.

 Aamulla ajattelin ennen töihin menoa tehdä täsmäiskun Hulluille päiville. Saas katsoo nyt, iskeekö ahdistus jo ovella ja totean, etten oikeastaan tarvitse mitään.

Miehen pitäisi huomenna ip palata työmatkalta, mutta nyt suunnittelevat Helsinki-Vantaankin sulkemista. Turvallisuus ennen kaikkea, mutta tiedän, että odottavien aika tulee olemaan pitkä. Pikkumies repii pelihousunsa, jos tulo siirtyy... "äiti vielä yksi yö ja sitten isi on kotona".  Hmm... taitaa Oli myös odottaa aika paljon tuliaiseksi toivomaansa uutta junaa Tuomas Veturin kaverikokoelmaansa.

 

Yhtä sun toista puhdetta

Koti on jäänyt ihan hunningolle: arkena ei töiden jälkeen jaksa/viitsi ja viikonloppuna veri vetää maalle ja mökille. Kesää kohti mentäessä kaupunkiviikonloput kiinnostavat aina vähemmän, joten nyt huhkimme urakalla.

Lakanat on vaihdettu. Ihanaa käpertyä viileisiin, manklattuihin lakanoihin - yksi elämän pienistä nautinnoista. Talvivaatteet ja -kengät on huollettu ja pakattu odottelemaan ensi talvea. Kodinhoitohuoneessa silitystä odottanut vaatevuori on hoidettu yms.

Parasta oli kuitenkin se, että mies ehti laittaa kolme kuukautta sitten ostetut tapetit seiniin - jee!

Vihreä tapetti laitettiin tuulikaappiin ja beige eteiseen ja hyvältä näyttää! (Kuvat: Sandberg'in sivuilta)

Valon heijastus kristalleista on kaunis. Tuulikaappiin aion hankkia kristalliplafondin. Toisessa wc'ssämme on myös kristalli"kruunu". Eiköhän tuota laatua ala sitten olla riittävästi. :-)

Värejä ja valoja iltataivaalla.

Vähän kaikkea

- Vierailuja: me kummeillani kahvilla ja meillä lähisukua syömässä kahtena päivänä

Odottavan aika on pitkä

- Verkkokalastusta (tarkennus: minä seurasin terassilta): kolmen päivän saalis hauki ja seitsemän madetta - isoja. Huomenna matikkakeittoa.

- Kaksi kertaa uimassa järvessä.
- Tiirailtiin muuttolintuja

- Ulkoiltiin ja oltiin.

Aika meni niin nopeasti; mukaan varattua kirjaa en avannutkaan eikä neule edistynyt kierrostakaan, mutta tulipahan tavattua sukua ja lyhennettyä vähän univelkaa.