Aattoillan alkaessa hämärtyä on mukava istahtaa autoon, kuunnella joululauluja, ihastella luontoa ja myös talojen pihojen kauniita jouluvaloja, kynttilöitä. Makuja on monia ja taajamissa oli nähtävissä myös ei ihan minun makuni mukaisia kirjavia, välkkyviä jouluvaloteoksia, joissa mottona oli tainnut toimia, mitä enemmän ja mitä erilaisempia - sen parempi. Tänä aattona kävimme kolmella hautausmaalla jättämässä muistokynttilät läheistemme haudoille. Onneksi välimatkat eivät olleet pitkät. Joulupukin odotusjännitys ahisti pikkumiestämme sen verran, että rauha ei ihan koko matkan ollut rikkumaton.
Tulossa kaksi lyhyttä työviikkoa ja viikonloput, joihin mahtuu kiireetöntä oloa ja eloa - jippii!
Marraskuu meni tarpoessa tekemättömien opiskelutehtävien yms. parissa aikataulujen paukkuessa. En minä koskaan opi; jätän asiat viime tippaan, ja koska luonteelleni ei sovi mennä siitä, mistä aita on matalin, otetaan tarvittava aika sitten viime tipassa yöunista. Päivää ennen matkalle lähtöä tentin osa-alueen. Meni hyvin - onneksi. Tämä tekemisen tyylini on rassaava: mikäli en tee sitä, mitä pitäisi, en saa tehdä mitään mukavaakaan, kuten kutoa, lukea vain huvin vuoksi, päivittää blogia. Varsinaista naisen logiikkaa - kyllä - ja haahuilua.
Vielä tänään lomapäivä, opiskelu jatkuu + ajattelin tällä viikolla käväistä töissäkin :-). Ja ensi viikolla Joulu?!
Kuvat ovat ottamiani, ellen toisin mainitse. Ethän käytä niitä ilman lupaani. All the photos are taken by me, unless told otherwise. Please don´t use them without my permission.