tiistaina, joulukuuta 08, 2009

Kyläluuta vai mökkihöperö


Väsyttää ja vähän ahistaakin - tekemättömät kotityöt ja jouluvalmistelut. Viime viikkoina on ollut paljon menoa, kanssakäymistä - nyt alkaa olla ähky. En ole pohjimmiltani sitä sosiaalisinta sorttia. Välillä on suorastaan mukava erakoitua.

Kyllä se on tämä elämäntilannekin. Arki-illat ovat lyhyitä ja pitäisi ehtiä niin paljon ihan perusjuttuja. Viikonloppuna haluaisi sitten vain rauhoittua, tehdä omia ja perheen juttuja ilman aikataulua. Mökille ajaa parisen tuntia per suunta. Perille päästyään ei enää huvita ajella edestakaisin. Paineita on: "Kun kerran täälläpäin niin usein ajelette, tulkaa käymään". Olen osa meidän pientä ydinperhettä, lapsuuden perhettä, sukua - omaa ja sitä toisen puoliskon, ystäväverkostoa, työyhteisöä.  

Ystäväpariskunta tulee vähän kauempaa yökylään viikonloppuna - kivaa! Mutta sitten on kohtaamisia, velvollisuusvierailuja, joista jo etukäteen tiedän, että en saa niistä mitään ja ne tuntuvat niin turhilta: kuuntelen juttuja, jotka eivät kiinnosta ja jotka olen kuullut jo aiemmin, puheita ihmisistä, joita en tunne, kukaan ei kysy, mitä meille/minulle kuuluu, juon kolmatta kahvikupillista, jota en edes halunnut ja vilkuilen kelloa, voisiko jo lähteä. Nämä vierailut vain pitää hoitaa aika ajoin, koska... se kuuluu asiaan?  

Tsemppaan tässä itseäni jouluun liittyviin velvollisuusvierailuihin :-)



2 kommenttia:

  1. Jouluun liittyy hyvin paljon pakollisia vierailuja.Jos ei muuten tavata niin ainakin sitten jouluna...
    Minäkin tunnen välillä olevani erakkomainen nainen... työssäni tapaan hyvin paljon ihmisiä ja viikonloput ja varsinkin arki-illat haluan vain olla lasten kanssa ja rauhoittua...
    Eli koita kestää ;)
    Hali minulta
    Kristina

    VastaaPoista
  2. Hmm, niin tuttuja ajatuksia, ja varsinkin nyt joulun aikaan. Itse en vielä halua edes ajatella sitä härdelliä ennen joulua, kun pitää tavata kaikki 6 sisarusta lapsineen + miehen vanhemmat + oma äiti + oma isä + muutama muu.. Mukavia tapaamisia kaikki, ainakin melkein, mutta tuntuu niin "pakolliselta". Siksipä ollaankin lähdössä jouluksi pohjoiseen, RAUHOTTUMAAN, mutta kaikki sosiaaliset velvollisuudet pitää nyt sitten hoitaa kiireessä ennen. Että molempi pahempi?

    VastaaPoista