keskiviikkona, kesäkuuta 30, 2010

Kesäkuussa



  • olen ollut osittaisella hoitovapaalle eli tehnyt neljässä päivässä viiden päivän työt,
  • tavannut ystäviä pariin otteeseen terassilla,
  • pyöräillyt kerran töihin - HYVÄ MINÄ = noin tunti per suunta,
  • shoppaillut,
  • lukenut kirjoja mm. Ian McEwan'in Sementtipuutarha ja Rannalla,
  • katsellut Stieg Larssonin kirjoihin pohjautuvat elokuvat - suosittelen. Kolmas eli viimeinen täytyy tosin vuokrata uudelleen, koska nukahdin alussa.
Lisäksi
  • ollaan ihasteltu luontoa ja erityisesti kaikenlaisia ötököitä,
  • käyty höyryveturiajelulla,
  • veneilty,
  • käyty ensiavussa paikkauttamassa Olin otsaa (aion käydä ensiapukurssin asap), ja jos joku vielä sanoo minulle "pienet lapset, pienet murheet" niin murrr!
  • nähty Hevisaurus Lintsillä ja pidetty silmät kiinni kummitusjunassa,
  • suunniteltu, mitä tehdään lomalla ja
  • nyt ihmetellään, että kesäkuu oli ja meni ja heinäkuu alkaa jo huomenna.
 

sunnuntaina, kesäkuuta 27, 2010

Hetekan uusi elämä






Kun otimme mummuni mökin vuosia sitten haltuumme, mies oli viemässä vanhoja hetekoita kaatopaikalle. Minä toppuuttelin. Toinen runko koki uuden tulemisen rentoutumis- ja lepopaikkana saunan takaterassilla.

keskiviikkona, kesäkuuta 23, 2010

Tunnelmallista juhannusta


Minä avaan syömeni selälleen
ja annan päivän paistaa,
minä tahdon kylpeä joka veen
ja joka marjan maistaa.

 
Minun mielessäni on juhannus
ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.

- Eino Leino -

tiistaina, kesäkuuta 22, 2010

Meillä kukkii



Nämä pionin nuput ovat lupaus tummanpunaisista, tuoksuvista ihanuuksista. Pioni on mummun aikoinaan
istuttama. Harmi vain, että se nuukailee kukkien määrässä - vain seitsemän näyttäisi olevan tulossa tänä vuonna.
Vuosittain lisäilen pionin taimia/juurakoita, valkoisia ja vaaleanpunaisia. Haaveissa siintävät runsaat,
englantilaistyyliset kukka-asetelmat.

Nämä päivänliljat ovat saanut saanut jäädä perennapenkkiin, vaikka keltaisia ovatkin, koska ovat myös
mummun perintöä.
Rikkaruohojen nyppiminen ei ole lempipuuhaani - on vain niin paljon kaikkea hauskempaa tekemistä ja
rajallisesti aikaa. Vuohenputken kanssa on tosin pakko kamppailla säännöllisesti. Yhden taistelun
tuoksinassa onnistuin melkein hävittämään juhannusruusun, kun suihkuttelin sen lähistöllä kasvavan
vuohenputken lehdille nimeltä mainitsematonta kasvimyrkkyä.  Vinkkejä otetaan vastaan, miten saan
pidettyä peltokortteen kurissa!

Jasmike taitaa olla seuraava kukkija. Nuppuja on runsaasti ja se tuoksu, sitä odotan -
ihana, huumaava.

sunnuntaina, kesäkuuta 20, 2010

Lokkiluoto

Sunnuntaina paistoi aurinko ja oli KESÄ!
Ps. Kuvat on otettu veneestä, pitkällä putkella eli emme olleet saarella.

perjantaina, kesäkuuta 11, 2010

Postin tuomaa

Tilasin sandaalit Asoksesta ruskeana. Nopea toimitus, koko juuri oikea ja tykkään.

Sääret on sokeroitu, mikä oli miellyttävä kokemus, ja harkinnassa geelivarpaankynnet. Kokemusta on kertynyt kolmelta kesältä ranskalaisesta manikyyristä. Ensimmäiset ja toiset kynnet teki tutun tuttu ja kynnet kestivät hyvin luvatun ajan. Kolmantena kesänä tämä henkilö ei ollut enää käytettävissä, joten valitsin tekijän "keltaisilta sivuilta" eikä laatu ollut sama. Mutta nyt: aurinkoa ja lämmintä, please!

Kenkäpaketin hakumatkalla siistittiin myös Olin hiukset. Poika oli ihan otettu, kun kaunis parturityttö laittoi geeliäkin. Olilla näyttää olevan jo nyt silmää naiskauneudelle.

Viikonlopun ohjelmassa ainakin
- siivousta,
- höyryveturiajelu,
- ystävättären tuparit.

Mukavaa viikonloppua!

tiistaina, kesäkuuta 08, 2010

Lokkeja ja bambi

Veneilykausi avattiin viikonloppuna. Takana seitsemän vuoden veneetön kausi, jos soutuvenettä ei lasketa. Edellisestä moottoriveneestä luovuttiin, koska sen käyttö jäi vähäiseksi. Aika ei yksinkertaisesti riittänyt. Mistä sitä aikaa nyt on tullut lisää - hyvä kysymys. Unelmia pitää olla, ja mikä sen mukavampaa, jos niitä pystyy toteuttamaankin. Veneily on mieheni juttu, mutta hyvin viihtyi kyydissä Oli ja minäkin. Minulle oli varattu ensimmäisen ajelun kunniaksi piccolo-kuohuviinipullo, mistä olin otettu.

Yritin tähyillä rantaruovikosta "pulloon puhaltaja haikaraa", olisikohan harmaahaikara? Olen linnun muutamana kesänä nähnyt,  ja tuo pulloon puhallusääni kuuluu mummun mökillemmekin, joka ei ole ihan rannassa. Haikaraa ei nyt näkynyt, mutta lokkeja senkin edestä. Kivillä oli poikasia ja lokit kävivät ärhentelemässä meille, kun uskaltauduimme liian lähelle.



Illemmalla näimme tien vieressä olevalla pellolla peuraemän imettämässä vasaa. Kamera oli auton etupenkin takana laukussa, että harmitti. Emä poistui paikalta jättäen vasan. Vasa makoili hetken maassa, minkä jälkeen lähti honteloilla jaloillaan vastakkaiseen suuntaan. Tuossa vaiheessa sain kameran esiin ja päälle - asetuksista viis. Yhtä jalkaa koko pieni eläin.

sunnuntaina, kesäkuuta 06, 2010

Kesäkodin olohuoneesta

Verhotanko on mummun ajalta. Pidän toteutustavasta: yksinkertainen ja toimiva.
Olin kuivattu, ristiäispäivänä kastepöydässä ollut kimppu.
Tätä sinistä maalia mummu on aikoinaan ostanut runsaasti. Maalia on riittänyt karmeihin ja peilioviin, pariin pöytään ja tuoliin.

perjantaina, kesäkuuta 04, 2010

Vapaalla

Herätys puoli kahdeksalta ja puuron keittoon. Puuron valmistumista odotellessa kuorin perunat, porkkanat kasvissosekeittoa varten ja nappasin pakkasesta  piirakkataikinan, kanttarelleja sulamaan. Samalla kuin otin jalkakylvyn ehdin silittää yhtä sun toista. 

Pari tuntia leikkipuistossa, ja koska sopivaa kaveria ei löytynyt keinuin, leikin hiekkalaatikossa sen sijaan, että olisin lukenut kirjaa, jonka olin varannut mukaani.
Sienipiirakka on uunissa, pitäisi lakata varpaan kynnet ja alkaa pakata maalle lähtöä varten.

Lisäksi on tietysti luettu, piirretty, pöristelty pikkuautoilla. Kesä ja osittainen hoitoVAPAA on taas täällä. Töissä olisi kyllä päässyt helpommalla :-).

Mukavaa viikonloppua!

keskiviikkona, kesäkuuta 02, 2010

Taattua laatua

Jos pidit televisiosarjasta ja kävit katsomassa ensimmäisen elokuvan, suosittelen!

Sain siis naistenlehden arvonnan kautta lipun Sex and the City 2 -elokuvan maanantaiseen ennakkonäytökseen. Hirveästi en ehtinyt asennoitua tai panostaa tunnelmaan, vaatetukseen, vaan syöksyin paikalle työpalaverista varttia ennen näytöksen alkua huomatakseni jonon olevan piiiitkä.

Elokuva oli viihdyttävä,  hauskempi kuin ensimmäinen elokuva. Katseltavaa riitti, paljon yksityiskohtia ja näiden neljän välinen ystävyys - se vasta on jotain se!

Kuva netistä.
I am woman, hear me roar

In numbers too big to ignore

And I know too much to go back an' pretend

'cause I've heard it all before

And I've been down there on the floor

No one's ever gonna keep me down again

Terkuin Tania