torstaina, syyskuuta 30, 2010

Kotipäiviä

Eilen taas lääkärissä. Flunssa alkaa olla voiton puolella ja nyt toivottavasti niskassa pinteessä oleva hermokin laukeaa, kun pystyn taas ottamaan lääkkeen (ja nukkumaan öisin). Ei tunnu mukavalta ottaa ensin pilleri, jotta pystyy ottamaan varsinaisen lääkkeen! Minulla on jonkinasteinen pillerikammo, mutta ei auta.  Pillerikammoni ei kyllä koske vitamiineja, ravintolisiä tms. :-).
Lääkärikäynnin yhteydessä kävin myös kirjakaupan alessa. Nämä tulivat itselle:
Lisäksi Oli sai traktorikirjan ja mies hirvikeittokirjan, jotta voi alkaa suunnitella tulevia herkkuruokia, nam.

Neuletyökin on viikon aikana edistynyt (sitten viime kevään) eli enää hihat tekemättä,  yhteenliittäminen (jota inhoan) ja viimeistely. Valmistumassa on siis v-kaula-aukkoinen väljä neule, jossa helmassa ja hihansuissa kuvassa näkyvää 
kuvioneuletta. Kunhan työn joskus valmistuu, lupaan esitellä sen.
Violetti ja oranssi kuuluvat minun syksyyni. Tässä oranssia ruusujen muodossa. Vähän tämä yksin kotona haahuilu
alkaa jo käydä hermoille, mutta onneksi viikonloppu on ihan pian.

sunnuntaina, syyskuuta 26, 2010

Syyskuun kukkijat

Sääennusteista huolimatta kaunis, aurinkoinen viikonloppu.
Minä flunssakuumeessa ja hermo pinteessä - ei kiva, mutta eiköhän se tästä.
Pieni tutkimusmatkailijamme, jolta viikolla lähti ensimmäinen maitohammas.
 

lauantaina, syyskuuta 18, 2010

Homing

Mukavan pyöreä, pehmeä sana eli kotoilu on kaipuuta vanhoihin tapoihin ja käsin tekemiseen, kuten säilömiseen ja nikkarointiin. Sana ja selitys poimittu naistenlehdestä. Minun kotoiluni on jonkin verran tuota plus paljon muuta mukavaa.
 Kiva sana joka tapauksessa.

Meillä tuoksuu omenamuffinsit ja tiikerikakku. Koti on puhdas, mutta vielä pientä kasojen fiksausta vaille. Syksytilkkutäkki levitettiin sohvalle väriä tuomaan.
Nyt saa kaikkea kivaa kotiinkin violetin-/luumunsävyisenä. Kyllä se vain on niin minun värini. Tämä pellavainen tyynynpäällinen löytyi Stokkalta alkusyksystä ja kaverikseen se sai violetin samettityynyn, jonka toinen puoli on pellavaa. Yksi lempparikoruistani lepäilee viimeksi mainitun tyynyn päällä. Korut rannekkeeseen olen saanut mieheltäni punaista hahmoa lukuunottamatta, jonka ostin itse. Sattuipahan yhtenä päivänä vain olemaan sellainen olo :-).
Täytyi ihan käydä kurkkaamassa parvekkeella - mahtava sadekuuro! Onpa kiva, että juuri tälle sateiselle viikonloppulle osuivat kirppari ja Olin kaverisynttärit. Viime viikonloppuna juuri laskin: mökillä 50 askelta lämpöisestä sängystä pihanperälle. Siinä kyllä miettii pari kertaa, onko pakko mennä! Parin viikon päästä laitamme mummun mökkimme talviteloille ja muutamme talvimökille. Jee - sisävessa!
Ps. kuva-asettelulla näyttää tänään(kin) olevan oma tahto.

keskiviikkona, syyskuuta 15, 2010

Viikko-ohjelma ja tunnustus

Tällä viikolla mennään lujaa, mutta itsepä olen aikatauluni laatinut. Kirppispöytä on varattu lauantaiksi. Myytävää tavaraa on kertynyt jo paljon ja vielä pitäisi käydä muutama kaappi läpi, cd- ja dvd-levyt, kirjahylly. Ensimmäinen säkillinen vaatteita lähti jo pois nurkista kierrätykseen.

Sunnuntaina Oli pitää ensimmäiset kaverisynttärinsä. Oikea syntymäpäivä on kesäloma-aikaan ja sitä juhlitaan maalla mökillä sukulaisten parissa. Kaverisynttäreitä varten tuskin kannattaa ihan hirveästi siivota etukäteen, mutta leipoa haluaisin vähän sitä sun tätä. Jos en ehdi, kaupasta saa keksejä ja karkkia - tästä en aio stressiä kehittää.

Tällä viikolla olen myös pari päivää koulutuksessa. Tuli tarve kehittää itseäni ammatillisesti ja työnantajan myötävaikutuksella etäopiskelen työn ohessa vajaan vuoden. Aihe on minulle hyödyllinen ja järkevä (tällä motivoin itseäni), joskaan ei kovin inspiroiva.

Sain viime viikolla tunnustuksen kauniista Kotipuro-blogista, kiitos Riitta. 
Pohdiskelin viikonloppuna mökillä tunnustukseen liittyvää tehtävää eli kerro kolme asiaa, joita rakastat. Senhetkinen ympäristö ja olotila huomioiden, tässäpä ne:
1. Luonto: vuodenaikojen rikkaus, metsä.
2. Tulistelu, tuleentuijottelu ja kaikki siihen liittyvä kuten tulen rätinä ja ritinä, tuoksu.
3. Suklaa (ja melkein kaikki muutkin namit).

Rakas kuva -juttu oli myös vaikea runsaan tarjonnan vuoksi. Otin vapauden näyttää teille kuvasarjan, jonka päähenkilö on minulle rakas, ja joka kertoo viime kesästämme.
Mummun mökkimme ei ole rannalla ja kuumana kesäpäivänä tarvittiin viilennystä useammin kuin viitsi lähteä uimaan.
Ei siis rantaa, mutta kylläkin kaivo, jossa neljäasteista vettä ja vesiletku.  Kyllä vilvoitti, kun vuorotellen juoksimme vesiletkusta tulevan suihkun läpi ja hauskaa oli.
Suihkun jälkeen oli kiva napata lämmikkeeksi iskän paita (ja kengät).
Oli ja ötökkähäkki olivat viime kesänä erottamattomat.
Minä pidin huolen, että ötökät vapautettiin kohtuullisen ajan kuluttua.

terveisin

torstaina, syyskuuta 09, 2010

Kuvia matkan varrelta

Tykkään, kun näkee kauas.
Toisaalta mutkat, mäet tekevät matkasta mielenkiintoisen. Ne antavat tilaa mielikuvitukselle. 
Mutta mikä estää hyppäämästä pois suoralta, tylsältä tieltä. Usein voi oikaista tai valita kiertotien.
Elämä on valintoja täynnä ja hyvä niin.
Mukavaa viikoloppua ystävät hyvät!