Tänään illalla

istuskelen taas tässä.

Toivottavasti lomalaiset ovat muistaneet kastella kasvejani. 

Kun ei ole kukaan ollut iltaisin kotona odottamassa,

olen käynyt elokuvissa (Morsiusneidot - arvosana 7), venyttelyjumpassa,  

kierrellyt ja katsellut kaupoissa sekä ihan pikkuisen siivonnut.

Mukavaa olla välillä ihan itsekseen.

Syyskuun kukkijat

Sääennusteista huolimatta kaunis, aurinkoinen viikonloppu.

Minä flunssakuumeessa ja hermo pinteessä - ei kiva, mutta eiköhän se tästä.

Pieni tutkimusmatkailijamme, jolta viikolla lähti ensimmäinen maitohammas.

 

Kuistin syksyasu

Perjantaina menomatkalla poikkesimme Prismassa hakemassa callunoita. Enhän minä puoleen hintaan alennettujen kukkasipulien ohi päässyt, vaan ostoskori oli kassalla kukkuroillaan. Mummun mökillä maahan pääsi jo osa, mutta osa jäi vielä odottamaan inspiraatiota. Olen minä rautakangenkin avulla sipuleita istuttanut ja hyvin kukkivat keväällä. Niin keväällä... mikä sen ihanampaa kuin vielä värittömässä luonnossa narsissiryhmiä siellä täällä, scilla-matto. 

Lauantain sää oli mitä oli, mutta ei ainakaan satanut. Mies piti vapaapäivän hirvestyksestä ja kävimme mummun mökillämme järjestelemässä ja siirtämässä loppuja ulkokalusteita suojaan. Auto oli täynnä, kun siirsin rekvisiittaani (peittoja, lyhtyjä, astioita) talvimökille (Muutto... 11.10.).

Illalla uimassa ja saunassa, hyvää ruokaa, hirvipataa - kuinkas muuten,  tunnin puhelu ystävättärelle - parannettiin maailmaa - ja kohta iltasadun jälkeen tuli nukkumatti minuakin noutamaan höyhensaarille.

Viikonlopun puuhasteluja

Viikonloppuna kaivelin ja järjestelin perenapenkkiäni. Varjoliljat olivat omin lupinensa hipsineet penkin etureunaan ja jättäneet lehtosinilatvan ja muita hennompia kasveja varjoonsa. Jaoin liljojen sipulipaakut ja siirsin ne ihan penkin takareunaan (muista tukea keväällä!). Pari saamaani punahatun taimea löysivät myös paikkansa. Kun olin vielä lisännyt kompostimultaa ja ripotellut aikaisemmin keräämiäni harjaneilikan siemeniä sinne sun tänne, olin tyytyväinen. Lempikukkani penkissä on Mummun peruja oleva tummanpunainen pioni. Pidän villeistä kukkapenkeistä; kukin lajike saa tietyissä rajoissa ottaa tilansa. Pionin taimia, enimmäkseen valkoisia ja vaaleanpunaisia, olen ripotellut useampaan kukkamaahan ja haaveilen runsaista englantilaistyylisistä kukka-asetelmista - sitten joskus.

Elämänlanka - niin hauras

Viikonloppuna parturoitiin myös nurmikko, käytiin kaakaoretkellä, kannettiin peuroille omenia riistapeltoon, saunottiin ja nautittiin aurinkoisista, mutta tuulisista päivistä. Ai niin, keräsin myös kahdeksan litraa puolukoita. joista on tehty jo yksi vispipuuro. Loput 7,5 litraa odottavat parvekkeella perkaamista...

Tähkää ja mökki-ikävää

Latasin eilen Tähkän uusimman. Olen ehtinyt vasta kuunnella taustamusiikkina, mutta kaikki ne elementit tunnistettavissa, joista pidän: miehen ääni, herkät balladit, toisaalta taas verevyys, revittelyt, joissa laulu ja instrumentit, erityisesti viulu hyökyvät päälle. Viimeksi mainitut erinomaista lenkkimusiikkia.

Mökki on minulle / meille tärkeä. Kun poika oli parin viikon ikäinen siirryimme mökille 1,5 kuukaudeksi. Vesi tulee, kun kaivosta kantaa. Toilettitilat löytyvät pihan perältä. Hyvin meni ja sieltähän äitinikin on maailmalle ponnistanut. Usein ajattelen, mitä mummu on illan pimentyessä pienessä mökissään miettinyt. Navetassa pari lehmää, kanoja. Vähän peltoa ja metsää. Äidin isä, pappani, kuoli sodassa, kun äiti oli vajaa kaksi kuukautta vanha. Pappa oli saanut rintamalle tiedon, että hänellä on tytär ja ehtinyt mummulle kirjoittaa ja kertoa, minkä nimen tytölleen haluaa. Kun synnyin mummuni muutti mökistään minua hoitamaan. Mummun muuton jälkeen mökki oli kymmenisen vuotta tyhjillään, jonka jälkeen parilla eri vuokralaiselle vapaa-ajan käytössä, kunnes me aloimme huolehtia siitä n. 15 vuotta sitten. Vuodet, kun mökki oli tyhjillään ja huonot perustukset ovat tehneet tehtävänsä ja paikalla käyneet remonttireiskat ovat antaneet mökille purkutuomion "ei muuta ku dynamiittia nurkan alle ja uus tilalle". Jepjep, mutta vielä sinnitellään ja mietitään, mitä halutaan. Kaikkea muuta olemme kyllä tilalla kunnostaneet, rakentaneet, mutta niistä myöhemmin. Varsinainen orjatyöpaikka... mutta niin tärkeä ja rakas.


Alla sankopuutarhaani. Krassien, päiväsinien siemenistä kasvatettujen taimien joukkoon oli eksynyt kurpitsannäköinen taimi - olisikohan vesi- tai hunajamelonin siemen eksynyt joukkoon. Mielenkiintoista nähdä.