Menopelit

Kuvat kesäkylämme vuosittaisesta ykköstapahtumasta.

Aika ihana tuo EKA-AVO ja perheen sävy sävyyn oleva Letukka.

Traktorit olivat viimeisen päälle kiillotettuja ja ilmeet isännillä ja emännillä ylpeitä ja iloisia. 

Samaisena päivänä, aika monta vuotta sitten, sanoimme Tahdon kuvassa pilkottavassa kirkossa.

Punia

Vähän piristystä harmauteen & auringon paistetta odotellessa.

Postin tuomaa

Postipoika (tai -tyttö) oli jättänyt viestin kahdesta isokokoisesta lähetyksestä minulle.

Odotan Ruotsista tilaamaani hametta, jonka pitäisi saapua ihan näinä päivinä, mutta se ei paljastunut kummastakaan paketista. Kyseinen odottamani hame on antanut sysäyksen kuntoiluun. Tänään on lepopäivä, kolmena

edeltävänä päivänä olen käynyt jumpassa ja huomenna aamulla minulle tehdään kuntosaliohjelma. Hyvä minä!

Mutta asiaan... ensimmäisestä paketista paljastuivat nämä: pipo ja tuubikauluri. Ihan just... ihanat ja minun väriseni

- kiitos ja pus L!

Toisesta paketista löytyivät villasukat koko perheelle. Minä sain nämä ja huomaa väri :-).

Joulupukin apulaisilla oli ollut vähän kiire, pahoittelivat myöhästymistä.  Mikä sen ihanampaa, piristävämpää

kuin saada kortti, kirje tms. postin mukana ihan yllärinä.

Thomas Sabo'n kaulakorun ostin itse itselleni joululahjaksi.  Kiva käyttää charm'eja välillä myös kaulakorussa.

...ja taas sataa lunta.

Utuisena lauantaina

Käytiin metsäretkellä ja löydettiin suppiksia.

Savustettiin lohta, jota syötiin kera sienikastikkeen.

Lämmitettiin sauna.

Pönttöuuni poisti kosteuden makuuhuoneesta, antoi lämpöä,

mutta varoiksi kaivettiin untuvatäkit esiin.

Nukuttiin hyvin ja pitkään.

Mukavaa viikkoa!

Kuvia matkan varrelta

Tykkään, kun näkee kauas.

Toisaalta mutkat, mäet tekevät matkasta mielenkiintoisen. Ne antavat tilaa mielikuvitukselle. 

Mutta mikä estää hyppäämästä pois suoralta, tylsältä tieltä. Usein voi oikaista tai valita kiertotien.

Elämä on valintoja täynnä ja hyvä niin.

Mukavaa viikoloppua ystävät hyvät!

Tää on tätä

Väsyttää, väsyttää niin vietävästi. Asiat eivät edisty ihan johtuen siitä, että mikään ei huvita eikä mitään saa aikaiseksi. Kesäloman loppupuolella sitä aina puhkuu intoa ja tarmoa, mutta sitten asiat jotenkin lätistyvät.

Korvien välistä tämä väsymys ja haluttomuus kumpuaa: töissä on kiire, seuraavaan pidempään vapaaseen on aikaa ja mielen saa haikeaksi, kun kesä ja loma on auttamattomasti ohi. Pidän syksystä aina siihen asti, kun puissa on lehdet ja peltoja ei ole kynnetty.

Tänään päätin lopettaa voivottelun ja pyöräilin töihin. Tästä se alkaa - heti on pirteämpi olo :-).

Mukavaa viikkoa!

Munkkikahvilla

Täällä

Munkit olivat maineensa veroisia: vielä lämpöisiä ja sopivasti sokerisia.
Enpä huomannut ottaa kuvaa - keskityimme niin syömiseen :-). Suosittelemme!
Maisemat ylhäältä olivat huikean kauniit.

 

 

 

Postin tuomaa

Tilasin sandaalit Asoksesta ruskeana. Nopea toimitus, koko juuri oikea ja tykkään.

Sääret on sokeroitu, mikä oli miellyttävä kokemus, ja harkinnassa geelivarpaankynnet. Kokemusta on kertynyt kolmelta kesältä ranskalaisesta manikyyristä. Ensimmäiset ja toiset kynnet teki tutun tuttu ja kynnet kestivät hyvin luvatun ajan. Kolmantena kesänä tämä henkilö ei ollut enää käytettävissä, joten valitsin tekijän "keltaisilta sivuilta" eikä laatu ollut sama. Mutta nyt: aurinkoa ja lämmintä, please!

Kenkäpaketin hakumatkalla siistittiin myös Olin hiukset. Poika oli ihan otettu, kun kaunis parturityttö laittoi geeliäkin. Olilla näyttää olevan jo nyt silmää naiskauneudelle.

Viikonlopun ohjelmassa ainakin

- siivousta,

- höyryveturiajelu,

- ystävättären tuparit.

Mukavaa viikonloppua!

Armas aika & tunnustus

Tänään oli Olin kevätjuhla.  Tuli ihan tippa silmään, kun katseli eskarilaisia, jotka saivat todistuksensa ja ruusut - niin pieniä vielä, mutta kuitenkin isoja verrattuna omaan pikkuiseen.
"Jo joutui armas aika" tuo mieleen muistoja omista kouluajoista: paras syntymäpäivälahja oli koulun päättyminen - siitä alkoi kesä ja loma. Aina paistoi aurinko ja taisimme asua uimarannalla ja vähän vanhempina tallilla. Oi niitä aikoja :-). 

Ensimmäinen raparperipiirakka on leivottu ja melkein jo syötykin.

Teijalta keloranta.blogspot.com -blogista sain tämän mieltä lämmittävän tunnustuksen, kiitos.

Siellä täällä vierailen ja harvakseltaan kommentoin. Mm. näissä blogeissa käyn ihailemassa kauniita kuvia, olkaa hyvät

- Omenaminttu (omenaminttu.blogspot.com),

- Elisa (elisankuvat.blogspot.com) ja

- Anana (a-nanan.blogspot.com).

Kevein askelin

Välillä sitä haluaa uskoa sääennustuksiin, kuten esimerkiksi huomisen työpäivän jälkeen alkavaa pitkää viikonloppua ajatellen: perjantaista alkaen päälle parikymmentä astetta lämmintä. No joo - villapusero, sadetakki ja saappaat löytyvät, joten mennään tilanteen mukaan.
Varoiksi kaivelin kuitenkin vähän kesäisempiä vaatteita ja kenkiä kaappien perukoilta ja tässä viime kesän vapaa-ajan suosikit: kevyet, pidä ja tarvittaessa pese kengät.

Huivi ja

kesäkassi tämän kevään hankintoja. Kesävärinä turkoosi on kestosuosikkini.

Miesväkikin tietää, mistä väristä äiti tykkää =).

 

Tuoksuja

Piristin itseäni ostamalla uuden tuoksun. Mitä pienempi pullo sitä parempi. Tuskin koskaan olen saanut tuoksua käytettyä loppuun. Aamulla muistan suihkaista enkä sen jälkeen enää tuoksua lisäile, joten tuoksupullo kestää ja kestää. Jämiä myyn kirpparilla tai heitän suoraan roskiin. Edellinen ostos, Marc Jacobs'in Rain, on edelleen mieleinen.

Tuoksumuistoihin törmää kaupungilla:

Tuota äklömakeaa Oscar de la Rentaa käytin vähän päälle kaksikymppisenä jakkupukukaudellani. Estee Lauderin White Line on tunnistettavissa. Tuoksu, jota työkaverini käytti aikoinaan ja hänen innoittamanaan sitä ostin itsekin, mutta mikä pettymys - tuoksu ei ollut sama minun ihollani. Diorin Poison: äiti lähdössä juhliin tuoksupilvi ympärillään. Cacharel'in Noa - oma tuoksu kymmenen vuoden takaa. Onhan noita.

Tuoksujen alla olevan vanhan puisen tarjottimen sain tuliaisiksi miehen pitkäksi venyneeltä työmatkalta. Tämä(kin) viikonloppu vietetään kaupungissa, pakko tehdä töitä.

Mukavaa lauantaita!