Aattoillan alkaessa hämärtyä on mukava istahtaa autoon, kuunnella joululauluja, ihastella luontoa ja myös talojen pihojen kauniita jouluvaloja, kynttilöitä. Makuja on monia ja taajamissa oli nähtävissä myös ei ihan minun makuni mukaisia kirjavia, välkkyviä jouluvaloteoksia, joissa mottona oli tainnut toimia, mitä enemmän ja mitä erilaisempia - sen parempi. Tänä aattona kävimme kolmella hautausmaalla jättämässä muistokynttilät läheistemme haudoille. Onneksi välimatkat eivät olleet pitkät. Joulupukin odotusjännitys ahisti pikkumiestämme sen verran, että rauha ei ihan koko matkan ollut rikkumaton.
Tulossa kaksi lyhyttä työviikkoa ja viikonloput, joihin mahtuu kiireetöntä oloa ja eloa - jippii!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti