Kuvia matkan varrelta

Tykkään, kun näkee kauas.

Toisaalta mutkat, mäet tekevät matkasta mielenkiintoisen. Ne antavat tilaa mielikuvitukselle. 

Mutta mikä estää hyppäämästä pois suoralta, tylsältä tieltä. Usein voi oikaista tai valita kiertotien.

Elämä on valintoja täynnä ja hyvä niin.

Mukavaa viikoloppua ystävät hyvät!

Tynnyripöytä

Suku tietää innostukseni kaikkeen vanhaan eli viedäänkö kaatopaikalle vai kysytäänkö T:ltä. Sopii minulle! Lähdimme hakemaan tyhjennettävästä suulista vanhaa höyläpenkkiä. Kyllä sekin lastattiin peräkärryyn, mutta mukaan lähti myös kuvissa näkyvä puutynnyri, heinäseipäitä, emaliämpäreitä.

Pesin tynnyrin sisältä ja ulkoa juuriharjalla jynssäten, vettä säästelemättä ja hyvä tuli eli oleskeluterassin tunnelmaan hyvin sopiva laskutaso. Pöytäni tuntuu kelpaaman hyvin muillekin: joskus sille on lastattu miehen "viihde-elektroniikka" ja välillä se toimii Olin pikkuautojen parkkipaikkana. 

Metsään tahdon viikonloppuna, jos vaikka sieniä löytyisi. Ja jos ei löydy, ei haittaa. Tuleepahan ainakin liikuttua ja nautittua luonnosta. Mukavaa viikonloppua!

Ps. Höyläpenkki odottaa vielä uutta tulemistaan.

Tää on tätä

Väsyttää, väsyttää niin vietävästi. Asiat eivät edisty ihan johtuen siitä, että mikään ei huvita eikä mitään saa aikaiseksi. Kesäloman loppupuolella sitä aina puhkuu intoa ja tarmoa, mutta sitten asiat jotenkin lätistyvät.

Korvien välistä tämä väsymys ja haluttomuus kumpuaa: töissä on kiire, seuraavaan pidempään vapaaseen on aikaa ja mielen saa haikeaksi, kun kesä ja loma on auttamattomasti ohi. Pidän syksystä aina siihen asti, kun puissa on lehdet ja peltoja ei ole kynnetty.

Tänään päätin lopettaa voivottelun ja pyöräilin töihin. Tästä se alkaa - heti on pirteämpi olo :-).

Mukavaa viikkoa!

Munkkikahvilla

Täällä

Munkit olivat maineensa veroisia: vielä lämpöisiä ja sopivasti sokerisia.
Enpä huomannut ottaa kuvaa - keskityimme niin syömiseen :-). Suosittelemme!
Maisemat ylhäältä olivat huikean kauniit.

 

 

 

Saunan terassilla

Kesäelämämme keskittyy kauniilla ilmalla saunan ympärille; toisella puolella rakennusta on saunaterassi aamuaurinkoon ja toisella oleskeluterassi kesäkeittiöineen ilta-aurinkoon. Terassialuetta on useampaan otteeseen laajennettu ja luulenpa, ettei kokonaisuus tältäkään osin ole vielä valmis.

Alunperin sauna piti rakentaa paikalta puretun riihen/savusaunan hirsistä, mutta käyttökelpoisten hirsien määrä ei riittänyt ja varmaan hyvä niin. Saunapakettia muokattiin meidän maun mukaiseksi: pari hirsikertaa korkeutta lisää, toiselle pitkälle sivulle halusimme pidemmän kattolappeen ja oleskeluterassin puolella kattoa jatkettiin metrejä katoksena. 

Paikalliset rakennusmiehet kokosivat hirsikehikon ja muutenkin rakensivat meille saunan. Itse "maalasimme" rakennuksen rautavihtrillillä harmaaksi. 

Sauna lämpiää päivittäin jo ihan siitäkin syystä, että muuta peseytymispaikkaa mökillä ei ole. Puusaunan löylyt ja tuoksu, mikä nautinto.

Pyyhkeet toisella puolella ovea ja kylpytakit toisella. Pellavaiset kylpytakit on
ostettu Tallinnasta joitakin vuosia sitten. Vanha pullo löytyi kiven kolosta.

Lyhtyjä ja kynttilöitä ei voi koskaan olla liikaa.

Kamarista

Täällä on hyvä nukkua.

 Mummun vanha yöpaita seinällä ja herätyskello rottinkiarkun päällä. 

Kultapallot

Kesälomamatkalla matkustimme Lontoosta Brightoniin junalla.

Lontoon Victoria Station -asemalla pelästyin, mihin Oli katosi.

Yksi ja kaksi asiaa ehti käydä mielessäni, kunnes katseeni löysi hänet.

Pikkumies oli kyykistynyt vieressämme seisseen sievän naisen viereen.

Käsi ei ihan ehtinyt koskettaa naisen sandaaleissa olleita kultapalloja,

kun nainen lähti jatkamaan matkaansa.

En tiedä, huomasiko nainen Olin.

Hymyilytti; pojalla on silmää kauniille asioille (ja naisille. Jo  nyt - huoh.).

Brightonissa minulla oli oma shoppailuhetkeni, ja kun törmäsin näihin,

omiin kultapallosandaaleihini, pakkohan ne oli ostaa.

Olin ilme oli hauska, kun kaivoin sandaalit ostoskassistani.

Vajaa ja täydet

Elokuun ensimmäisenä lauantaina, viimeisenä lomaviikonloppuna piti fiilistellä ja nauttia kuohuvaa.  

Hyinen, vajaa pullo.

 Valkoisista ja punaisista viinimarjoista tein kesäkeittiössä mehua.  Mukavaa, kun ei tarvitse pienistä roiskeista välittää.

Kuvasta tulikin mieleeni, että työpöydän päälle pitää käydä ostamassa muovikangasliina. 

Osa mehusta on heti nautittavaksi ja osan laitoin muovipulloissa pakastimeen.

Mustat viinimarjat ovat vielä poimimatta, mitä nyt vähän on naposteltu suoraan puskista.

Ehkä ensiviikonloppuna, jos siltä tuntuu.

Täydet pullot jäähtymässä.

Kauniin väristä ja makukin oli aromikas - oiva suorastaan!

Välillä ripautti vähän vettä, mutta tänä kesänä pienet sateet eivät ole haitanneet.

Kauniit lämpimät illat - tuskin malttoi mennä nukkumaan. Talvella sitten nukutaan.

Ensimmäinen päivä töissä meni hujauksessa. Tästä se taas alkaa. Täytyy pitää varansa,

ettei arki vie mennessään ja elämä ihan vallan rutinoidu - muutu epämääräiseksi harmaaksi massaksi,

josta ei puolen vuoden päästä muista mitään.

Edellinen lause on vähän liioiteltu, mutta ymmärtänet, mitä tarkoitan.

Viikonloput ovat eri asiassa. Niistä jää mieleen tapahtumia, muistoja. 

Nyt tyhjentämään pesukone.

Olisikohan neljäs koneellinen eilisillan kotiinpaluun jälkeen.

Anyway - täältä arjen keskeltä toivottelen  

muistorikasta elokuuta :-)