Vaude

- oli viikonlopun sana. Napattu kolme vuotta vanhemmalta, kyläilemässä olleelta serkkupojalta. Parempi tämä vaude kuin edellinen päiväkodista mukaan tarttunut "epistä". Tiedättehän, se äänenpaino ja ilme: "Ihan epistä, kylläPÄS saan!"

Vieraita odotellessamme pistimme tanssiksi.

Eipä satanut, mutta hyistä oli. Ihan kaipailin pipoa, jota harvemmin pakkasillakaan käytän.

Jatkettiin viikonloppua yhdellä päivällä ja hyvä niin; tänään oli lämpimin ja aurinkoisin päivä, joka tosin kului, lököttelyn ja nautiskelun sijasta, koivupöllejä siirrellessä, halkoessa, pinotessa. Kädet naarmuilla, selkää pakottaa, mutta oli se vain komea se valmis halkopino. Materiaalia riittää seuraaviksikin viikonlopuiksi - saimme ehkä 1/6 osaa käsiteltyä.  Mummun mökilläkin kävimme pariin otteeseen ihmettelemässä ja muureja pikku hiljaa lämmittämässä.

Aikansa tämä rouva/neiti seuraili ukkonsa menoa, kunnes päätti lennähtää perään.

Nyt pitäisi taas saada työvaihde päälle.