Vapaalla

Herätys puoli kahdeksalta ja puuron keittoon. Puuron valmistumista odotellessa kuorin perunat, porkkanat kasvissosekeittoa varten ja nappasin pakkasesta  piirakkataikinan, kanttarelleja sulamaan. Samalla kuin otin jalkakylvyn ehdin silittää yhtä sun toista. 

Pari tuntia leikkipuistossa, ja koska sopivaa kaveria ei löytynyt keinuin, leikin hiekkalaatikossa sen sijaan, että olisin lukenut kirjaa, jonka olin varannut mukaani.

Sienipiirakka on uunissa, pitäisi lakata varpaan kynnet ja alkaa pakata maalle lähtöä varten.

Lisäksi on tietysti luettu, piirretty, pöristelty pikkuautoilla. Kesä ja osittainen hoitoVAPAA on taas täällä. Töissä olisi kyllä päässyt helpommalla :-).

Mukavaa viikonloppua!

Taattua laatua

Jos pidit televisiosarjasta ja kävit katsomassa ensimmäisen elokuvan, suosittelen!

Sain siis naistenlehden arvonnan kautta lipun Sex and the City 2 -elokuvan maanantaiseen ennakkonäytökseen. Hirveästi en ehtinyt asennoitua tai panostaa tunnelmaan, vaatetukseen, vaan syöksyin paikalle työpalaverista varttia ennen näytöksen alkua huomatakseni jonon olevan piiiitkä.

Elokuva oli viihdyttävä,  hauskempi kuin ensimmäinen elokuva. Katseltavaa riitti, paljon yksityiskohtia ja näiden neljän välinen ystävyys - se vasta on jotain se!

Kuva netistä.

I am woman, hear me roar

In numbers too big to ignore

And I know too much to go back an' pretend

'cause I've heard it all before

And I've been down there on the floor

No one's ever gonna keep me down again

Terkuin Tania

Lippu salkoon

Meillä laitetaan lippu salkoon, kun aloitamme kesäkauden mummun mökillä. Syksyllä lippu otetaan pois, pestään ja laitetaan odottamaan kevättä. Hankimme juuri uuden, kun vanhan lipun värit alkoivat olla kovin haaleat.

Ei uskoisi, että nurmikko on leikattu viikko sitten, mutta nyt ei jaksanut, viitsinyt.

Viikonlopun ohjelmassa nimipäiviä ja syntymäpäivä. Kyllä - yksi vuosi taas lisää.

Ystäväkin poikkesi ohiajaessaan kahvilla. Hänellä on terveysongelma, johon varsinaista syytä ei useamman kuukauden kestäneissä tutkimuksissa ole vielä löydetty, mutta onpahan saatu suljettua pahimmat vaihtoehdot pois. Sekin on jo jotain se.  Pitkähkön tauon jälkeen mies oli aloittanut taas lenkkeilyn ja näytti hyvältä! Perinteinen heinäkuinen mökkiviikonloppu meillä ja elokuinen heillä taas suunnitteilla - kivaa.

Huomenna elokuviin. Varmaan arvaat, minkä elokuvan ennakkonäytökseen.

Armas aika & tunnustus

Tänään oli Olin kevätjuhla.  Tuli ihan tippa silmään, kun katseli eskarilaisia, jotka saivat todistuksensa ja ruusut - niin pieniä vielä, mutta kuitenkin isoja verrattuna omaan pikkuiseen.
"Jo joutui armas aika" tuo mieleen muistoja omista kouluajoista: paras syntymäpäivälahja oli koulun päättyminen - siitä alkoi kesä ja loma. Aina paistoi aurinko ja taisimme asua uimarannalla ja vähän vanhempina tallilla. Oi niitä aikoja :-). 

Ensimmäinen raparperipiirakka on leivottu ja melkein jo syötykin.

Teijalta keloranta.blogspot.com -blogista sain tämän mieltä lämmittävän tunnustuksen, kiitos.

Siellä täällä vierailen ja harvakseltaan kommentoin. Mm. näissä blogeissa käyn ihailemassa kauniita kuvia, olkaa hyvät

- Omenaminttu (omenaminttu.blogspot.com),

- Elisa (elisankuvat.blogspot.com) ja

- Anana (a-nanan.blogspot.com).

Nurmikoita

En pidä keltaisista kukista (pl. narsissi ja kevätesikko).

Lauantaipäivä meni ajaessa nurmikoita:
- mummun mökin lykättävällä,
- itsevetävällä viikko sitten leikkauksesta kotiutetun läheiseni ja
- talvimökin päältäajettavalla ruohonleikkurilla.

Edellä kerrotusta johtuen kaupunkikotimme yhteyteen en halua "hoidettavaa" pihaa.

Ehkä ensi viikonloppuna ehdimme paneutua kesäkukkiin, tunnelman luomiseen, olemiseen ja nauttimiseen.

Mukavaa viikkoa!

Vesiteemaa

Mikäs sen idyllisempää kuin lämmin kesäpäivä kera leppeän tuulen, mäntysuovan tuoksu, laineiden hiljalleen keinuttelema laituri ja raita raidalta puhdistuva matto.

Turvauduimme kyllä tänäkin keväänä lähistöltä löytyvään mattopesulaan: mattoja oli lähemmäksi parisenkymmentä, nopea toimitus (= parisen tuntia),  edullista, säästää selkää ja eipä valu pesuvedet järveen.

Hyvin kuivuivat auringossa ja tuulessa ja hajuhaitoista huolimatta  tuoksuivat sisälle nostettuina puhtaalle.  Lähiseudulla on sikala tai kaksi ja juuri tähän vuoden aikaan sitä itteään levitellään pelloille. Kun sopivasta suunnasta tuulee, haisee. Sydänviittojakin näkyi ohjaamassa häävieraita paikallisille juhlataloille. Hääpareja kävi vähän sääliksi: voi siinä tunnelma hetkeksi lässähtää ulkona vieraita vastaanottaessa, mutta kaikkeen turtuu, tottuu.

 Kalastettiin: järvitaimenia, ahvenia, iso hauki.

Tiirailtiin lintuja.

Ja siivottiin kahta mökkiä. Seuraavalla kerralla menemme jo mummun mökillemme.

 

Hetki ennen sadetta

Juuri ennen kotiin lähtöä.

Mitkä voimakkaat värit ja

 hurjaan laukkaan  kiihtynyt tuuli.

Upeaa!

Kevein askelin

Välillä sitä haluaa uskoa sääennustuksiin, kuten esimerkiksi huomisen työpäivän jälkeen alkavaa pitkää viikonloppua ajatellen: perjantaista alkaen päälle parikymmentä astetta lämmintä. No joo - villapusero, sadetakki ja saappaat löytyvät, joten mennään tilanteen mukaan.
Varoiksi kaivelin kuitenkin vähän kesäisempiä vaatteita ja kenkiä kaappien perukoilta ja tässä viime kesän vapaa-ajan suosikit: kevyet, pidä ja tarvittaessa pese kengät.

Huivi ja

kesäkassi tämän kevään hankintoja. Kesävärinä turkoosi on kestosuosikkini.

Miesväkikin tietää, mistä väristä äiti tykkää =).

 

Koteja linnuille

Työpainotteinen viikonloppu. Tämä lintukotojen kiinnitys oli sieltä kevyemmästä päästä. Eivät nämä luonnonpuusta tehdyt asumukset kauaa kestä: tipautin neljä asumiskelvotonta alas ja laitoin kuusi uutta tilalle. Plussalla siis ollaan. Kiinnitysnaruksi löytyi vain oranssia, ei niin kaunista narua, mutta eiköhän se lehtiverhon taakse kohta kätkeydy.

Polttopuu-urakka saatiin myös melkein loppuun. Tämä sunnuntai menikin sitten isoäideillä sukkuloidessa, kun ensin oli minua juhlittu =). Kahvi- ja kakkukiintiö on täynnä!

Ylpeänä täytyy vielä kertoa, että olen tällä viikolla harrastanut liikuntaa  kolme tuntia (lenkkejä sauvoilla ja ilman) ja lisäksi tietysti vielä hyötyliikuntaa - hyvä minä! Tähän pitäisi kehittää riippuvuus.

Lehtikuusi on yksi suosikkipuistani (koivun, männyn, tammen, omenapuun... lisäksi). Talvella se näyttää ränstyneeltä, oikeastaan ihan kuolleelta. Kevään tullen hento vihreys, joka kesää kohti syvenee. Syksyllä "neulaset" muuttuvat kauniin keltaisiksi ja lopulta pudotessaan maahan muodostavat pehmeän maton.

Mukava, lyhyt työviikko näköpiirissä!

Vaude

- oli viikonlopun sana. Napattu kolme vuotta vanhemmalta, kyläilemässä olleelta serkkupojalta. Parempi tämä vaude kuin edellinen päiväkodista mukaan tarttunut "epistä". Tiedättehän, se äänenpaino ja ilme: "Ihan epistä, kylläPÄS saan!"

Vieraita odotellessamme pistimme tanssiksi.

Eipä satanut, mutta hyistä oli. Ihan kaipailin pipoa, jota harvemmin pakkasillakaan käytän.

Jatkettiin viikonloppua yhdellä päivällä ja hyvä niin; tänään oli lämpimin ja aurinkoisin päivä, joka tosin kului, lököttelyn ja nautiskelun sijasta, koivupöllejä siirrellessä, halkoessa, pinotessa. Kädet naarmuilla, selkää pakottaa, mutta oli se vain komea se valmis halkopino. Materiaalia riittää seuraaviksikin viikonlopuiksi - saimme ehkä 1/6 osaa käsiteltyä.  Mummun mökilläkin kävimme pariin otteeseen ihmettelemässä ja muureja pikku hiljaa lämmittämässä.

Aikansa tämä rouva/neiti seuraili ukkonsa menoa, kunnes päätti lennähtää perään.

Nyt pitäisi taas saada työvaihde päälle.