Kotipäiviä

Eilen taas lääkärissä. Flunssa alkaa olla voiton puolella ja nyt toivottavasti niskassa pinteessä oleva hermokin laukeaa, kun pystyn taas ottamaan lääkkeen (ja nukkumaan öisin). Ei tunnu mukavalta ottaa ensin pilleri, jotta pystyy ottamaan varsinaisen lääkkeen! Minulla on jonkinasteinen pillerikammo, mutta ei auta.  Pillerikammoni ei kyllä koske vitamiineja, ravintolisiä tms. :-).

Lääkärikäynnin yhteydessä kävin myös kirjakaupan alessa. Nämä tulivat itselle:

Lisäksi Oli sai traktorikirjan ja mies hirvikeittokirjan, jotta voi alkaa suunnitella tulevia herkkuruokia, nam.

Neuletyökin on viikon aikana edistynyt (sitten viime kevään) eli enää hihat tekemättä,  yhteenliittäminen (jota inhoan) ja viimeistely. Valmistumassa on siis v-kaula-aukkoinen väljä neule, jossa helmassa ja hihansuissa kuvassa näkyvää 
kuvioneuletta. Kunhan työn joskus valmistuu, lupaan esitellä sen.

Violetti ja oranssi kuuluvat minun syksyyni. Tässä oranssia ruusujen muodossa. Vähän tämä yksin kotona haahuilu

alkaa jo käydä hermoille, mutta onneksi viikonloppu on ihan pian.

Syyskuun kukkijat

Sääennusteista huolimatta kaunis, aurinkoinen viikonloppu.

Minä flunssakuumeessa ja hermo pinteessä - ei kiva, mutta eiköhän se tästä.

Pieni tutkimusmatkailijamme, jolta viikolla lähti ensimmäinen maitohammas.

 

Homing

Mukavan pyöreä, pehmeä sana eli kotoilu on kaipuuta vanhoihin tapoihin ja käsin tekemiseen, kuten säilömiseen ja nikkarointiin. Sana ja selitys poimittu naistenlehdestä. Minun kotoiluni on jonkin verran tuota plus paljon muuta mukavaa.
 Kiva sana joka tapauksessa.

Meillä tuoksuu omenamuffinsit ja tiikerikakku. Koti on puhdas, mutta vielä pientä kasojen fiksausta vaille. Syksytilkkutäkki levitettiin sohvalle väriä tuomaan.

Nyt saa kaikkea kivaa kotiinkin violetin-/luumunsävyisenä. Kyllä se vain on niin minun värini. Tämä pellavainen tyynynpäällinen löytyi Stokkalta alkusyksystä ja kaverikseen se sai violetin samettityynyn, jonka toinen puoli on pellavaa. Yksi lempparikoruistani lepäilee viimeksi mainitun tyynyn päällä. Korut rannekkeeseen olen saanut mieheltäni punaista hahmoa lukuunottamatta, jonka ostin itse. Sattuipahan yhtenä päivänä vain olemaan sellainen olo :-).

Täytyi ihan käydä kurkkaamassa parvekkeella - mahtava sadekuuro! Onpa kiva, että juuri tälle sateiselle viikonloppulle osuivat kirppari ja Olin kaverisynttärit. Viime viikonloppuna juuri laskin: mökillä 50 askelta lämpöisestä sängystä pihanperälle. Siinä kyllä miettii pari kertaa, onko pakko mennä! Parin viikon päästä laitamme mummun mökkimme talviteloille ja muutamme talvimökille. Jee - sisävessa!

Ps. kuva-asettelulla näyttää tänään(kin) olevan oma tahto.

Viikko-ohjelma ja tunnustus

Tällä viikolla mennään lujaa, mutta itsepä olen aikatauluni laatinut. Kirppispöytä on varattu lauantaiksi. Myytävää tavaraa on kertynyt jo paljon ja vielä pitäisi käydä muutama kaappi läpi, cd- ja dvd-levyt, kirjahylly. Ensimmäinen säkillinen vaatteita lähti jo pois nurkista kierrätykseen.

Sunnuntaina Oli pitää ensimmäiset kaverisynttärinsä. Oikea syntymäpäivä on kesäloma-aikaan ja sitä juhlitaan maalla mökillä sukulaisten parissa. Kaverisynttäreitä varten tuskin kannattaa ihan hirveästi siivota etukäteen, mutta leipoa haluaisin vähän sitä sun tätä. Jos en ehdi, kaupasta saa keksejä ja karkkia - tästä en aio stressiä kehittää.

Tällä viikolla olen myös pari päivää koulutuksessa. Tuli tarve kehittää itseäni ammatillisesti ja työnantajan myötävaikutuksella etäopiskelen työn ohessa vajaan vuoden. Aihe on minulle hyödyllinen ja järkevä (tällä motivoin itseäni), joskaan ei kovin inspiroiva.

Sain viime viikolla tunnustuksen kauniista Kotipuro-blogista, kiitos Riitta. 

Pohdiskelin viikonloppuna mökillä tunnustukseen liittyvää tehtävää eli kerro kolme asiaa, joita rakastat. Senhetkinen ympäristö ja olotila huomioiden, tässäpä ne:

1. Luonto: vuodenaikojen rikkaus, metsä.
2. Tulistelu, tuleentuijottelu ja kaikki siihen liittyvä kuten tulen rätinä ja ritinä, tuoksu.
3. Suklaa (ja melkein kaikki muutkin namit).

Rakas kuva -juttu oli myös vaikea runsaan tarjonnan vuoksi. Otin vapauden näyttää teille kuvasarjan, jonka päähenkilö on minulle rakas, ja joka kertoo viime kesästämme.
Mummun mökkimme ei ole rannalla ja kuumana kesäpäivänä tarvittiin viilennystä useammin kuin viitsi lähteä uimaan.
Ei siis rantaa, mutta kylläkin kaivo, jossa neljäasteista vettä ja vesiletku.  Kyllä vilvoitti, kun vuorotellen juoksimme vesiletkusta tulevan suihkun läpi ja hauskaa oli.

Suihkun jälkeen oli kiva napata lämmikkeeksi iskän paita (ja kengät).

Oli ja ötökkähäkki olivat viime kesänä erottamattomat.

Minä pidin huolen, että ötökät vapautettiin kohtuullisen ajan kuluttua.

terveisin

Kuvia matkan varrelta

Tykkään, kun näkee kauas.

Toisaalta mutkat, mäet tekevät matkasta mielenkiintoisen. Ne antavat tilaa mielikuvitukselle. 

Mutta mikä estää hyppäämästä pois suoralta, tylsältä tieltä. Usein voi oikaista tai valita kiertotien.

Elämä on valintoja täynnä ja hyvä niin.

Mukavaa viikoloppua ystävät hyvät!

Tynnyripöytä

Suku tietää innostukseni kaikkeen vanhaan eli viedäänkö kaatopaikalle vai kysytäänkö T:ltä. Sopii minulle! Lähdimme hakemaan tyhjennettävästä suulista vanhaa höyläpenkkiä. Kyllä sekin lastattiin peräkärryyn, mutta mukaan lähti myös kuvissa näkyvä puutynnyri, heinäseipäitä, emaliämpäreitä.

Pesin tynnyrin sisältä ja ulkoa juuriharjalla jynssäten, vettä säästelemättä ja hyvä tuli eli oleskeluterassin tunnelmaan hyvin sopiva laskutaso. Pöytäni tuntuu kelpaaman hyvin muillekin: joskus sille on lastattu miehen "viihde-elektroniikka" ja välillä se toimii Olin pikkuautojen parkkipaikkana. 

Metsään tahdon viikonloppuna, jos vaikka sieniä löytyisi. Ja jos ei löydy, ei haittaa. Tuleepahan ainakin liikuttua ja nautittua luonnosta. Mukavaa viikonloppua!

Ps. Höyläpenkki odottaa vielä uutta tulemistaan.

Tää on tätä

Väsyttää, väsyttää niin vietävästi. Asiat eivät edisty ihan johtuen siitä, että mikään ei huvita eikä mitään saa aikaiseksi. Kesäloman loppupuolella sitä aina puhkuu intoa ja tarmoa, mutta sitten asiat jotenkin lätistyvät.

Korvien välistä tämä väsymys ja haluttomuus kumpuaa: töissä on kiire, seuraavaan pidempään vapaaseen on aikaa ja mielen saa haikeaksi, kun kesä ja loma on auttamattomasti ohi. Pidän syksystä aina siihen asti, kun puissa on lehdet ja peltoja ei ole kynnetty.

Tänään päätin lopettaa voivottelun ja pyöräilin töihin. Tästä se alkaa - heti on pirteämpi olo :-).

Mukavaa viikkoa!

Munkkikahvilla

Täällä

Munkit olivat maineensa veroisia: vielä lämpöisiä ja sopivasti sokerisia.
Enpä huomannut ottaa kuvaa - keskityimme niin syömiseen :-). Suosittelemme!
Maisemat ylhäältä olivat huikean kauniit.

 

 

 

Saunan terassilla

Kesäelämämme keskittyy kauniilla ilmalla saunan ympärille; toisella puolella rakennusta on saunaterassi aamuaurinkoon ja toisella oleskeluterassi kesäkeittiöineen ilta-aurinkoon. Terassialuetta on useampaan otteeseen laajennettu ja luulenpa, ettei kokonaisuus tältäkään osin ole vielä valmis.

Alunperin sauna piti rakentaa paikalta puretun riihen/savusaunan hirsistä, mutta käyttökelpoisten hirsien määrä ei riittänyt ja varmaan hyvä niin. Saunapakettia muokattiin meidän maun mukaiseksi: pari hirsikertaa korkeutta lisää, toiselle pitkälle sivulle halusimme pidemmän kattolappeen ja oleskeluterassin puolella kattoa jatkettiin metrejä katoksena. 

Paikalliset rakennusmiehet kokosivat hirsikehikon ja muutenkin rakensivat meille saunan. Itse "maalasimme" rakennuksen rautavihtrillillä harmaaksi. 

Sauna lämpiää päivittäin jo ihan siitäkin syystä, että muuta peseytymispaikkaa mökillä ei ole. Puusaunan löylyt ja tuoksu, mikä nautinto.

Pyyhkeet toisella puolella ovea ja kylpytakit toisella. Pellavaiset kylpytakit on
ostettu Tallinnasta joitakin vuosia sitten. Vanha pullo löytyi kiven kolosta.

Lyhtyjä ja kynttilöitä ei voi koskaan olla liikaa.